Kunnioitan jumalia ja Buddhaa, mutta en luota heihin. 2011/3/24
Menin viime yönä aikaisemmin nukkumaan ja heräsin tavallista aikaisemmin.
Televisiota katsellessani ajattelin, että tähän asti televisio (lähinnä kaupallinen televisio) on ollut täynnä poliitikkojen lehdistötilaisuuksia ja improvisoituja haastatteluja, ja viisi suurta televisiokanavaa ja sanomalehtiyhtiyhtiötä ovat parveilleet niiden ympärillä. Sitten on komediaohjelmia.
Vaikka varietee-ohjelmat määriteltäisiinkin komediasarjoiksi, niillä ei ole suurta eroa.
Ja sitten on vielä kaavamaiset draamat.
Japani koostuu joukosta yrityksiä, jotka pitävät hallussaan maailmanmarkkinoiden kärkisijoja eri aloilla.
Nämä yritykset työskentelevät ahkerasti yötä päivää ympäri maailmaa, ja ne ovat kansakunnan ydin.
Jos asiaa vietäisiin äärimmilleen, voitaisiin sanoa, että politiikka tukee näiden yritysten ja niiden eri työntekijöiden toimintaa.
Ajatus siitä, että hallitus on ihmisten yläpuolella, on kuin hevosen ja kärryn väliin asettamista.
Poliisi on välttämätön, koska ihmisluontoon kuuluu, ettei roistoja poisteta.
Pohjimmiltaan he ovat välttämätön paha.
Jos poliisi ja syyttäjät kuitenkin menisivät siihen suuntaan, että he sanoisivat olevansa ne, jotka tekevät maata, se olisi loppu.
On luonnollista, että vahtikoira haukkuu, mutta se ei voi istua keskellä alkovia ja luulla olevansa isäntä.
Samaa voidaan sanoa maasta.
Kaikki ne työntekijät, joiden työ tuottaa ruokaa ja voittoa ihmisille, ovat isäntiä, eikä olisi liioiteltua kutsua niitä, jotka syövät työntekijöiden maksamien verojen varassa, vahtikoiriksi.
(Valtio on vahtikoira, joka suojelee oman maansa työläisiä) ... minun mietteitäni tänä aamuna.
Heillä on vain poliitikkojen naamat ja komediasarjat, ja heidän miehillään ei ole elämää.
Mitä herrat tekevät?
Mitä ongelmia heillä on?
Millainen on tilanne ulkomailla juuri nyt?
Mitä muut maat ajattelevat?
Missä ovat liiketoimintamahdollisuudet?
jne.
Lähetettävää materiaalia on oltava huomattava määrä.
Lisäksi talous on elävä asia, joka muuttuu päivittäin, joten käsiteltävää materiaalia on oltava äärettömän paljon, niin paljon, että on mahdotonta pysyä mukana ohjelmien tekemisessä.
Lisäksi meidän on puhuttava myös ihmisen filosofiasta ja periaatteista liiketoiminnan lähtökohtana.
Television ja sanomalehtien pitäisi olla kiireisiä työpaikkoja, joissa ei ole aikaa pysähtyä.
Jos pomoa ei näe lainkaan, vaan näkee vain vahtikoiran ja viihdetaiteilijat, on luonnollista, että ei näe, mitä pitää tehdä.
Jopa työntekijät ja eliitti, jotka tekevät työtään katsellen kokonaiskuvaa, muodostavat alle 10 prosenttia työvoimasta, ja 90 prosenttia näkee vain sen, mitä heidän alueellaan tapahtuu.
Tiedotusvälineiden tehtävänä on raportoida Japanin asioiden tilasta (kattaen kaikki alueet), muiden maiden tilanteesta, toteutetun politiikan historiasta ja siitä syntyneestä yleisestä mielipiteestä jne.
Vähintään 20 vuotta vain poliitikkojen ja koomikkojen kasvojen näyttämistä on tuottanut Japanin, joka oli olemassa ennen maaliskuun 11. päivää.
Se on Japani, joka on ajautunut kehittyneiden maiden historian ensimmäiseen pitkäaikaiseen deflaatioon.
Ainoat energiset ihmiset olivat poliitikkoja, koomikoita ja tv-ihmisiä, ja siksi.
Jos et pysty vakiinnuttamaan rehellisyyttäsi ja hahmottamaan maailmaa oikein, elämäsi on kuin pimeydessä vaanivat demonit ja hirviöt.
Kaikenlainen paha hiipii sisään, ja sen lisäksi, että tuhlaatte yhden ainoan elämänne, loppujen lopuksi on vain sotaa.
Musashi Miyamoto sanoi:
”Kunnioitan Jumalaa ja Buddhaa, mutta en luota heihin.”
Ydinonnettomuus oli ihmisen aiheuttama katastrofi. 2011/3/25
Kaikkien lukijoideni pitäisi lukea Asahi Weekly -lehti juuri nyt.
Oletetaan, että olet hyvä tietokoneiden kanssa, toisin kuin minä.
Siinä tapauksessa teidän pitäisi alkaa muodostaa yleistä mielipidettä saadaksenne Kan Naoton eroamaan välittömästi, tehdä kaikki verkkosivut tietoisiksi tämän törkeän miehen todellisesta luonteesta ja antaa hänelle marssijärjestys.
Lukijani tietävät, että olin Japanissa ensimmäinen henkilö, joka huomautti, että maanjäristyksen jälkeinen tarkastus oli törkeä ja kohtalokas.
Olin myös ensimmäinen, joka kirjoitti, että tämä ei ollut hyvä asia Japanin demokraattisen puolueen vaalien jälkeen viime syyskuussa, ja olin myös se, joka oli 150-prosenttisen varma siitä, että jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut eivät koskaan tulisi Japaniin.
Lukekaa tänään myynnissä oleva ”Asahi Weekly” -lehti, ”The Inside Story of the ‘Palace of Ruin’ Bringing the People of Japan to Misery”: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus on ”ihmisen aiheuttama katastrofi”!
Nyt ei ole aika valittaa vaikeuksista.
Faktat ja totuus olivat sellaisia kuin olin arvellutkin.
Olin nimittänyt sen ”murhanhimoiseksi kabinetiksi”, joka oli juuri sitä.
Ei ole enää tarvetta pidättäytyä.
Minutkin oli julmasti erotettu äidistäni, jota rakastin enemmän kuin ketään muuta.
Siksi pidättäydyin puhumasta, mutta se ei ole asian ydin.
Se on kauhea tarina.
On sanomattakin selvää, kuka ottaa ohjat käsiinsä sen jälkeen.
Lisäksi jopa suurten sanomalehtien toimituskunnat, jotka ovat olleet osallisina tässä törkeässä tilanteessa viimeiset kaksi vuotta, tietävät siitä.
He eivät voi sanoa mitään.
Jotkut teistä tuntevat myös olonsa epämukavaksi siitä, että tiedotusvälineet johdattelevat heitä.
Jopa minulle uskoteltiin, että Takashi Tachibana oli oikeassa, kun Kakuei Tanakasta nousi kohu kolmekymmentä vuotta sitten.
Se, miten media johdattaa meitä, on todella pelottavaa.
Jos tunnette yhä epämukavuutta, luottakaa sisäiseen silmääni.
Kuten olen sanonut,
90 prosenttia työntekijöistä ei koskaan johda maata harhaan.
Se on aina se 10 prosenttia eliitistä, joka johtaa sitä harhaan.
Eliitti on syyllinen kaikkiin tekemiinsä rikoksiin, olivatpa he siitä tietoisia tai tiedostamattomia.
Lukijani ymmärtävät, mitä olen kirjoittanut monta kertaa.
Kuitenkin juuri tämä mies, Naoto Kan, johti meidät tähän tilanteeseen, kuten olin arvellut.
Kuten eräs Japanin demokraattisen puolueen keskijohtaja on sanonut, hän on ”ansainnut tuhat kuolemaa”, koska hän on juuri sellainen henkilö, josta olen kirjoittanut.
Tuloksena tästä on Fukushiman prefektuurin nykyinen tilanne.
Mutta siinä ei ole vielä kaikki.
Kuten te kaikki tiedätte, kymmenet tuhannet vanhemmat aikuiset, nuoret ja vanhat, jotka ovat osoittaneet maailmalle niin suurta säädyllisyyttä, ovat joutuneet kestämään niin vaikeita olosuhteita yli viikon ajan ja nyt toisen viikon ajan juuri tämän miehen luonteen vuoksi.
Nyt ei ole aika tunteellisuudelle tai myötätunnolle.
Epäröintimme aiheuttaa vain vakavia menetyksiä ja vahinkoa maallemme.
Pääministerin kanssa pidettiin aiemmin lehdistötilaisuus, mutta miksi hän ei voi pitää puhetta, joka koskettaisi ihmisten sydämiä tällaisena aikana?
Hän ei ole valtiomies.
Ei, tosiasia on, että Asahi-viikkolehti vahvisti tänään täydellisesti totuuden.
Tällaisten tosiasioiden edessä, jos hän pitäisi suuren puheen, hän olisi ehdoton huijari ja todellinen roisto, joten hän ei mitenkään voisi sanoa sitä.
Hän ei voisi sanoa sitä jonain, joka on jatkanut näin epäpätevien asioiden tekemistä.
Byrokraatit noudattavat väistämättä ennakkotapauksia tai välttelevät vastuuta.
Syyt tähän ovat edellä mainitut.
Poliitikoilla on tietysti kokemusta, näkemystä, vakiintunut mielipide ja filosofia.
He suojelevat aina kansallista etua, varallisuutta ja kansaa ja kuolevat kansan, eivät itsensä puolesta.
Osta ja anna olla
2010/10/25 p114
Kuten huomautin ”Sivilisaation kääntöpöydällä” -kirjassa, Nikkei-sanomalehti kertoo, että ulkomaiset sijoittajat omistavat 30 prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista, joiden arvo on noin 300 biljoonaa jeniä.
Se on 88 biljoonaa jeniä.
Se on vain 88 biljoonaa jeniä.
Ei ole mitään syytä, että nämä 30 prosenttia joutuvat lyhyeksi myynnin kohteeksi ja raukeavat.
Shōjo-mangan tapaan sanottuna ”osta ja anna olla”.
Ei ole epäilystäkään siitä, että osakekurssien alamäki loppuu ja että japanilaisista osakkeista tulee ”suoja myrskyltä” (Shelter From The Storm by Bob Dylan), täysin päinvastainen tilanne kuin nyt.
Juuri nyt niihin suhtaudutaan arvottomana paperina, mutta niistä tulee Japanin ja erityisesti sen suuryritysten erinomaisuuden arvoinen platinapaperi.
Aina kun ne nostavat pääomaa, tapahtumarahastot myyvät niitä voimakkaasti lyhyeksi, ja osakekurssi laskee 20 prosenttia hyvin lyhyessä ajassa.
Tämän lisäksi niiden suunnittelemaa rahamäärää tarkistetaan alaspäin. Tämä naurettava tilanne, jossa ulkomainen pääoma polkee niitä jatkuvasti, on loputtava.
Jäljelle jää se, minkä olen maininnut monta kertaa aiemmin: tiedotusvälineiden on välittömästi muutettava idioottimaisia, alhaisen tason toimintatapojaan.
Hallituksen ja yksityisen sektorin on tehtävä yhteistyötä osoittaakseen kansakuntamme työntekijöiden, jotka ovat maailman ahkerimpia ja korkeasti koulutetuimpia, ahkeruuden.
Meidän on hyödynnettävä mahdollisimman paljon maamme ainutlaatuisia ominaisuuksia, sillä maassamme on maailman älykkäimpiä ihmisiä ja korkein koulutustaso, ja meidän on johdettava maailmaa vielä 170 vuoden ajan Yhdysvaltoja täydentävänä suurvaltana.
Meidän on välittömästi lopetettava koominen tilanne, jossa Takashi Tachibanan, Hiroshi Hoshin ja syyttäjien kaltaiset ihmiset edustavat jotenkin maatamme ja heikentävät edelleen kansallista vahvuutta.
Syyttäjät ovat vain yksi hallituksen käsivarsi ja joukko ihmisiä, joille maksetaan hyvin veroistamme.
Maamme koostuu 90 prosenttisesti ihanista työntekijöistä, jotka ovat ahkeria, herkkiä ja erittäin motivoituneita kehittymään älyllisesti.
Nämä 10 prosenttia eliitistä ovat olemassa palvellakseen tätä fantastista kansakuntaa.
He käyttävät ylivertaista älykkyyttään yötä päivää ajattelematta itseään palvellakseen kansaa.
Heidän on muistettava, että heille maksetaan vuosittain yli 10 miljoonaa jeniä heidän työstään.
Niille, jotka ovat tehneet merkittävää työtä kansallisen edun hyväksi, pitäisi antaa vielä korkeampi palkka kuin syyttäjille nyt maksettavat korkeat palkat, ja heidät pitäisi saada palvelemaan maata loppuelämänsä ajan.
On olemassa byrokraatteja (ja syyttäjät ovat myös byrokraatteja), jotka ajattelevat sellaisia asioita kuin salaiset rahastot ja käytäntö, jonka mukaan byrokraatit ottavat mukavia työpaikkoja yksityiseltä sektorilta jäätyään eläkkeelle virkamieskunnasta.
Heidän on muutettava niiden byrokraattien ajattelutapaa, jotka ajattelevat vain omaa etuaan ja väittävät noudattavansa ennakkotapauksia.
Mielestäni Japanin, maan, jossa ”sivilisaation kääntöpöytä” on kääntynyt ikään kuin 1900-luvun lopun merkiksi, pitäisi tehdä nämä asiat.
Tämä on se rooli, joka Japanilla pitäisi olla maailmassa.
Siirtämällä vain 88 biljoonaa jeniä voimme luoda kapitalismin, joka ei ole 1900-luvun kapitalismin egoismia vaan joka vähentää huomattavasti 2000-luvun konfliktia demokratian kanssa.
Jos pystymme tähän, Japani voi korvata ”Japanin menetetyt 20 vuotta” seuraavien 20 vuoden aikana.
Kallisarvoinen kansallisvarallisuus ja henkilökohtainen omaisuus, joka on sodan jälkeen arvokasta työhalua osoittaneiden ikääntyneiden ja minun kaltaisteni ihmisten, jotka ovat työskennelleet kuin hevoset 40 vuoden ajan, työn hedelmiä, on yhä yli 1 400 biljoonan jenin arvoinen.
Meillä on vielä 500 biljoonaa jeniä jäljellä käytettäväksi.
Lukuun ottamatta muutamia TV-aseman työntekijöitä, jotka vain pelleilevät, olen vakuuttunut siitä, että kukaan maassamme ei pidä kovasta työstä.
Päinvastoin, maamme on täynnä nuoria ja kansalaisia, jotka eivät malta odottaa, että pääsevät töihin.
Tämä on totuus Japanista, maasta, jota rakastan kovasti.
2024/12/8 in kyoto
